Lähiluonnon vaaliminen tuo konkretiaa arkeen

Aivan eduskuntavaalien alla kaikkiin Suomen ja Ahvenanmaan kuntiin lähetettiin kuntakirje, jolla pyrittiin aktivoimaan kunnat omaehtoiseen luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Kampanjan perusideana on rohkaista kunnan emännät ja isännät toimimaan lähiluontonsa puolesta. Kuntakirjeen oheen liitettiin tietolehtisiä uhanalaisista tai erityisen arvokkaista luontotyypeistä. Niiden suojelemiseksi kuntien toivotaan tekevän parhaaksi katsomiaan toimenpiteitä, muun muassa umpeen kasvavan kedon niittäminen turvaa monen uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin säilymisen.

Kampanjan idea on saatu Tanskasta ja Norjasta, jossa kuntia on innostettu toimimaan uhanalaisten lajien suojelemiseksi postikorttikampanjalla. Jokaiseen kuntaan on lähetty postikortti, jossa on kuva suojelua tarvitsevasta lajista sekä tietoa sen elintavoista. Myös Ruotsi on toteuttanut oman kuntakampanjansa, ja vastaanotto on ollut yllättyneen myönteinen kaikissa Pohjoismaissa. — Kaiken suojelun ei tarvitse perustua pakkoon ja määräyksiin, vaan myös kannustavuudella voidaan saada paljon aikaiseksi.

Luontohaaste-kilpailu oli menestys

Vuosi 2010 oli kansainvälinen luonnon monimuotoisuus teemavuosi. Teemavuoden innoittamina monet tahot olivat erityisen aktiivisia luonnon kirjon vaalimisessa. Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu ja Suomen Partiolaiset järjestivät Luontohaaste-kilpailun kunnille ja seurakunnille. Osallistuminen edellytti, että kunnan tai seurakunnan tuli vuoden 2010 aikana tehdä suojelupäätös omistamansa merkittävän luontoalueen osalta.

Kilpailuun otti osaa kaikkiaan 19 kuntaa ja seurakuntaa sekä kaikki halukkaat eivät ehtineet tehdä vaadittavia rauhoituspäätöksiä vuoden 2010 aikana. Onneksi niin, koska kilpailu sai luontevan jatkon vuoden 2011 kilpailuna, jonka teemana on metsät ja suot luonnon hiilivarastoina.

Vuoden 2010 kilpailun satona uusia vapaaehtoisia suojelualueita kertyi yli 1100 hehtaaria — siis kansallispuiston verran ilman sen suurempaa julkistaa riitaa, että suojelu vie ihmisiltä elämisen mahdollisuuden.

Voiton veivät Jyväskylän kaupunki sekä Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät. Jyväskylän perustamat neljä uutta suojelualuetta muodostavat sekä luonnoltaan että virkistyskäytön kannalta edustavan kokonaisuuden keskisuomalaista luontoa aivan kaupungin kupeessa. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien yhdessä omistama Kylmäojan korpialue suojelee Vantaan laajimpia korpialueita. Alue on osa merkittävää ekologista yhteyttä ja hieno virkistysalue tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla.

Onko kuntakirjekampanjalla vaikutusta?

Kuva Katja Raatikainen

Kyllä. Se tulee aivan varmasti johtamana moniin pieniin hyviin tekoihin, vaikka useissa kunnissa päällimmäisenä huolenaiheena onkin kunnan yhä kurjistuva talous.

Vuoden 2011 eduskuntavaalikeskusteluissa luonnon suojeleminen ei ole ollut mikään popaihe, pikemmin siitä on tullut vihreä kirosana monien perussuomalaisten puheissa, niin ihmiset ovat edelleenkin halukkaita panostamaan lähiluontonsa hoitamiseen. Se näkyy esimerkiksi puutarhaharrastuksen jatkuvana kasvuna, moni mökkiläinen haluaa vaalia lomaluontoaan ja perinnemaisemien hoitaminen on monen maanviljelijän ylpeyden aihe. — Nämä pieneltä tuntuvat teot vain unohtuvat niin helposti, kun vaalikeskusteluissa ja mediassa puhutaan päivästä toiseen tukipaketeista, kuka on syyllinen pankkikriiseihin, minne suomalaisten veronmaksajien rahat hupenevat sekä Portugalista, Libyasta ja Japanista. Todellakin maailmasta ja siinä samalla myös Suomesta on tullut entistä kansainvälisempi.

Onneksi arkipäivän elämä on tässä ja nyt. Ja arkipäivän ratkaisut ovat monesti hyvin merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Pönttöjen ripustaminen näin keväällä tarjoaa monelle linnulle turvallisen pesäpaikan, kun talousmetsistä ei juuri koloisia lahopuita löydy. Onneksi säästöpuita, eli kaikkia iäkkäitä puita ei enää kaadeta metsänhoitotoimien yhteydessä, jätetään pystyyn entistä enemmän. Näillä puutarhaharrastajien, mökkiläisten ja metsäomistajien teoilla on yhteensä suuri merkitys lähiluonnon säilyttämisessä.

Luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa me kaikki voimme vaikuttaa muutenkin kuin äänestämällä.