Sarvikuonojen salametsästys on uhka myös kapinkorppikotkalle

Ilman CITES-sopimusta moni laji olisi jo kuollut sukupuuttoon. CITES-sopimus eli Convention on international trade in endangered species of wild flora and fauna säätelee uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien kansainvälistä kauppaa eli vientiä ja tuontia. Se on yksi maailman laajimmista ja tehokkaimmista kansainvälisistä ympäristönsuojelusopimuksista.
 

Kuvan leveähuulisarvikuonoa kutsutaan
nykyään myös isosarvikuonoksi.
Kuvat Riku Lumiaro.

Siitä huolimatta mustanpörssin kauppa uhkaa vakavasti monien eliölajien olemassaoloa, viime aikoina on kirjoitettu sarvikuonojen salametsästyksen lisääntymisestä. Sarvikuonot ovat olleet lajiensuojelun symboleja, joiden kantaa on suojelutoimin pystytty lisäämään. Nyt salametsästys on valitettavasti jälleen lisääntynyt.

Todettakoon, ettei laiton kauppa ole Suomessakaan vierasta. Myös linnunmunien sekä täytettyjen lintujen keräily näyttää olevan huomattavasti laajempaa mitä on tiedetty. Hiljakkoin Suomessa tehtiin 10 000 linnunmunan ja 300 täytetyn ja pakastetun linnun takavarikko. Toiminta oli jatkunut vuosia ja se oli myös kansainvälistä.

Sarvikuonojen salametsästys on kiihtynyt

Suomenkin mediassa on tänä vuonna ollut uutisia sarvikuonojen salametsästyksestä Etelä-Afrikassa. Tuoreimpien tilastojen mukaan siellä on tapettu lähes 200 sarvikuonoa viimeisen puolen vuoden aikana. Salakaatojen määrän pelätään ohittavan viimevuotisen ennätyksen, jolloin Etelä-Afrikassa ammuttiin laittomasti 443 sarvikuonoa.

Suippohuulisarvikuono eli pensassarvikuono
on toinen Afrikan sarvikuonolajeista.  

Sarvikauppa kukoistaa koska kysyntä Aasiassa, etupäässä Kiinassa, Thaimaassa ja Vietnamissa on kasvussa taloudellisen vaurastumisen seurauksena. Perinteinen lääketiede pitää sarvia korkeassa arvossa, vaikka niillä ei ole lääketieteellisesti todistettavia parantavia vaikutuksia.

Salametsästyksestä tekee kannattavan sarvien korkea hinta mustassa pörssissä. Kilo Afrikan sarvikuonon sarvea maksaa 52 000 euroa, ja valkoisensarvikuonon kaksi sarvea painavat yhteensä noin 6 kiloa. Kyse on siis suurista rahoista!

Sarvikaupalla yllättäviä sivuvaikutuksia

Sarvikuonojen vähenemisen lisäksi huolestuttavaa tilanteessa on se, että salametsästys heijastuu myös muihin eläimiin, myös uhanalaisiin lajeihin. Salametsästäjät pyrkivät välttämään kiinnijoutumista monin eri tavoin. Yksi niistä on korppikotkien myrkyttäminen.



Rengastettu kapinkorppikotka.

Salametsästäjät ovat huomanneet, että puistonvartijat seuraavat korppikotkien liikkeitä. Tapettu sarvikuono vetää puoleensa kaartelevan korppikotkajengin, jota seuraamalla puistonvartijat yrittävät paikallistaa salametsästäjät.

Tämän vuoksi salametsästäjät ovat alkaneet ampua seeproja ja antilooppeja, joiden ruhot he myrkyttävät ennen varsinaista sarvikuonojen tappamista. Myös ammuttujen sarvikuonojen ruhot myrkytetään. Näin pyritään hävittämään ilmiantavat korppikotkat, jotta kiinnijäämisriski olisi vähäisempi.

On arvioitu, että jokaista tapettua sarvikuonoa kohden kuolee 50 korppikotkaa. Eikä myrkkyjen vaikutus jää tähän, myrkkyihin kuolee myös leijonia sekä sakaaleja, hyeenoja ja muita raadonsyöjiä.

Erityisen hankalaksi tilanne voi koitua vain eteläisessä Afrikassa tavattavalle kapinkorppikotkalle. Sen kanta on saatu vähitellen kasvamaan pitkäjänteisellä suojelutyöllä. Nyt noin reilun 10 000 linnun kanta on jo vähentynyt arviolta 2 000 yksilöllä muutamassa vuodessa. Hankalaksi tilanteen tekee se, että kapinkorppikotkapari munii vain yhden munan vuodessa ja lisääntyminen alkaa varsin myöhään, noin 6–7 vuoden iässä.

Korppikotkat kärsivät myrkyistä muuallakin Afrikassa ja Aasiassa, mutta suoranainen myrkytys on harvinaista. Korppikotkien merkitys raatoja käsittelevinä ekosysteemien terveyspoliiseina on merkittävä. Samoin ne ovat hyviä ympäristön tilan indikaattoreita.

Tulevaisuudessa kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa uhanalaisten lajien suojelussa entisestään. Sarvikuonojen salametsästysongelmaa ei kyetä ratkaisemaan Afrikassa, sillä siellä niin moni ihminen elää todellisessa köyhyydessä. Sen sijaan vaikuttamalla aasialaisten uskomuksiin ja asenteisiin voidaan tuolle suomalaisen korviin hyvin kummalliselta kuulostavalle ongelmalle löytää ratkaisuja.

Lisää luettavaa

Sarvikuonot
Record 443 Rhinos Killed by Poachers in South Africa in 2011
Vulture Conservation
Mediterranean Civil Society calls for global sustainable development action